15. Poliisit tutkimuslaitoksessa

Oli koittanut viimeinen ilta ja yö Afroditen heinäkuun alkupuolen matkalla. Tutkimuspisteitä riitti vielä aamuun asti. Moikipään Hangosta tuoma seurue, kaksi miestä hänen lisäkseen, kaivoi vanhalla sedimentti-kaivurilla näytteitä merenpohjasta.
.
Iiro Moikipää oli itse pettynyt ja innoton, kun ei voinutkaan käyttää upouutta kaivuriaan, joka oli jäänyt Vedentutkimuslaitokselle. Hän vetäytyi yrmeänä ylös komentosillalle, Kyrmyharjun ja laivan päällystön seuraan, näkymättömiin merentutkijoilta.
.
Yhtä kantta ylempänä olevasta Moikipäästä ei siten ollut harmia tutkijaporukalle, joka kokoontui mittausasemien välillä salonkiin katsomaan Robert de Niron "Taksikuski" -elokuvaa videolta.
.
- Miten väkivaltainen voi amerikkalainen elokuva olla, ja kaikki me istutaan täällä silmät tapilla katsomassa, kauhisteli Kajanus.
.
Hannu naureskeli Kajanuksen kertomaa vitsiä Woody Allenin filmistä "Kaikki mitä halusit tietää seksistä (- mutta et uskaltanut kysyä)", ja Föhn vilkaisi häntä kummissaan - kuin ei olisi koskaan ennen kuullut Niemisen nauravan, mutta ehkei ollutkaan?
.
- Onneksi ei sentään meidän Chief Scientist ole läsnä (Kajanus vaimensi ääntään tuon sanoessaan).
.
- Uudelle laivalle kun tuleekin sitten sellainen komentosilta, että sieltä näkee joka paikkaan laivalla! Ja meidän Chief Scientist voi sieltä bryggalta sen kuin komentaa:
(- TÖIHIN SIELLÄ! TÖIHIN HETI PAIKALLA!...)
.
- Ja muitakin hienouksia uusi laiva tulee olemaan täynnä: vesinäytteitäkään ei enää oteta laidalta, vaan laivan rungon läpi kulkevasta sisäkaivosta!
.
Hannu painui välillä hyttiinsä kirjoittelemaan päiväkirjaansa muistiinpanoja edelläkin puhutusta. Yhtäkkiä Afrodite alkoi keikkua niin paljon, että hän luuli jo merihädän koittaneen! Hyttinsä venttiilistä vilkaisten hän näki kuitenkin vain "Silja Laineen" kyntävän mereen syviä vakoja kohtuullisen lähellä Afroditea, matkallaan vastakkaiseen suuntaan.
.
Kymmenen minuutin päästä Afrodite alkoi taas keikkua voimakkaasti. - Nytkö sitten kohdataan "Seaking" vuorostaan, ajatteli Hannu, mutta näkikin venttiilistään yhä vain Siljan laivan, ja koki ilmeisesti sen peräaallokon voimaa.
.
Kannella illan hämäryydessä, veden kauneuden äärellä, Hannu tapasi toisen merelle tuijottelijan, uhkean Teijan, joka tunnusti rakkautensa:
- Haluaisin nyt naida miehen, jolla olisi mökki ja vene saaristossa...
.
Salongissa kierrätettiin Afroditen vieraskirjaa. Se olisi ollut kiinnostavaa luettavaa Hannusta aiemminkin, jos hän olisi tiennyt sen olemassaolosta, ja missä sitä mahdettiin säilyttää? Hän olisi voinut rauhassa lukea aikaisempien matkojen historiaa ja nähdä ihmiset paljastamassa sisimpäänsä, keitä he oikein olivatkaan, päättymässä olevan merimatkan vapauttamassa tunnelmassa... lähdössä meriltä, muttei vielä maissa...
.
Tuoreimpina merkintöinä Aleksi oli kertoillut kortinpeluustaan Jukka Haapion kanssa. Heidi oli kirjoittanut vähällä vaivannäöllä: - Olihan se matka odotusten mukainen - ja enemmänkin!... Tuleva lukija epäilisi helposti, että siinä oli vain yhden kerran Afroditella vieraillut sivuhenkilö?
.
Hannu yritti keksiä jotakin kuvaavampaa, jotakin juuri tähän matkaan persoonallisesti liittyvää. Lämpimästä lämpötilasta ja sisäisistä aalloista hän koetti vääntää informatiivista vitsiä.
.
Aamulla Hannu näki mereltä hänelle tutut Espoon Kivenlahden korkeimmat kerrostalot. Viimeisiä mittausasemia olivat Helsinki-Kasuuni ja Katajaluoto. Afrodite laski aamu-kahdeksalta Jätkäsaaren laituriin, mistä alus oli edellisellä viikolla lähtenytkin matkalleen kohti Raumaa.
.
Satamassa "lerputeltiin" tietokoneella vielä viimeisten tutkimuspisteiden ruuhkasta keskeneräisinä jäljelle jääneitä tuloksia ja piirrettiin loput profiilit ja tasa-arvokäyrät. Toiset merentutkijat pakkasivat tavaroita. Moikipään porukka lähti onneksi ensimmäisenä autolla pois.
.
- Syötäisiinkö vielä lounas, pohtivat jotkut mieliaihettaan laivalla. Ei syöty. Hannua lukuunottamatta retkikuntalaiset maksoivat emännälle parin viikon syömisensä. Nieminenkin allekirjoitti työvuorolistansa, jonka mukaan hän oli työskennellyt tunnit yhteenlaskien yli 4,5 vuorokautta: kaksi 12 tunnin vuoroa viikonloppuna ja 11 kahdeksan tunnin vuoroa muulloin. Niistä kertyi loman viettoa varten yhdeksisen päivää vastikevapaita!
.
Vahtimestari Pera Porkka saapui Vedentutkimuslaitoksen pakettiautolla rekisterinumeroltaan A-499 noutamaan retkikuntaa tavaroineen. Auto lastattiin täyteen, Pera, Hannu ja Aleksi mahtuivat etupenkille. Samalla matkalla käytiin Valtioneuvoston linnan korttelissa, Aleksanterinkatu 3:n portista, noutamassa virastojen keskinäisen postin vaihtopisteestä pari kirjettä Vedentutkimuslaitokseen.
.
Perillä Itäkeskuksen toimitalossa siirrettiin Afroditelta tuotua tavaraa ensin lastauslavan kautta kellariin ja sieltä kärryillä hissiin ja neljänteen kerrokseen. Kaikkien matkalaisten henkilökohtaiset tavaratkin vietiin näin Afroditen toimistoon. Kai Föhn halusi heti innokkaasti kuljetuskärryn käsiinsä, päästäkseen nyt ensi kertaa sellaisenkin kuljettajaksi.
.
Laitoksen käytävät kaikuivat ja tuntuivat hohtavan oudoilta jälleen nähtyinä. Laivalla oli tottunut erilaisiin, tummempiin seinä- ja lattiapintoihin. Kesälomakauden autius vaikutti kaikumiseen, ihmisiä oli vähän paikalla. "Lomalla"-lappuja roikkui ovessa kuin ovessa.
.
Heidi Jansson meni lopuksi päivää kirjastoon lueskelemaan, kun taas Hannu alkoi naputella tietokonettaan. Mutta hän oli nukahtaa väsymyksestä! Laivalla hänen olisi pitänyt olla näihin aikoihin päivällä tai aikaisemminkin nukkumassa, yövuoron valvomisen jälkeen! Hannu päättikin lähteä kotiin niin aikaisin kuin kesäajalla valtion virastosta saattoi, klo 14:45!
.
Laitoksella oli samaan aikaan tapahtumassa jotakin ennen näkemätöntä: kaksi poliisimiestä oli asettunut sinne, varaten käyttöönsä kirjaston viereisen kokoushuoneen. Siellä he kuulustelivat vuoronperään jokaista laitoksen työntekijää siitä, mitä tämä saattoi tietää ylijohtaja Ilmo Merihiiden katoamisesta, ja milloin muisti Merihiiden viimeksi nähneensä? Hannun vuoro oli hänen onnekseen tulossa viimeisimpien joukossa vasta seuraavana päivänä, joten hän ehtisi nukkua kunnon yöunet välissä.
.
***
.
Perjantai-aamuna rikoskomisario Palmu ja ylikonstaapeli Joki kävivät läpi tutkimusaineistoaan Ilmo Merihiiden katoamisesta.
.
- Edetään järjestelmällisesti... Ensiksi olemme kirjanneet ylös kaiken, mitä tiedetään kadonneen Merihiiden viimeisistä vaiheista... Toiseksi olemme etsineet häntä todennäköisimmistä olinpaikoista, selvitti ajatuksiaan ääneen komisario Palmu (jolle oli ollut usein kiusaa kirjallisesta kaimasta).
.
Tähänastisten tietojen mukaan Merihiisi oli nähty viimeisen kerran juuri Vedentutkimuslaitoksessa, torstaina 30. kesäkuuta, pari viikkoa sitten. Käynti Merihiiden kotona, jossa hän oli asunut yksin kesäleskenä vaimonsa Floridan matkan ajan, osoitti, ettei hän ollut ainakaan lukenut sanomalehteä kyseisen torstain jälkeen.
.
Mainittuna aamuna Merihiiden tiedettiin osallistuneen neuvotteluun Merenkulkuhallituksessa. Käynti oli selvinnyt hänen pöytäkalenteristaan ja sen jälkeen kyselemällä Merenkulkuhallituksen ylijohtajalta Kyösti Nuutilaiselta. Tämän mukaan Merihiisi oli vaikuttanut tyytyväiseltä neuvottelun tuloksiin. He olivat keskustelleet organisaatiouudistuksesta, joka toisi ylijohtajat vastavuoroisesti toistensa laitosten johtokuntiin, lisäten Merihiiden vaikutusvaltaa.
.
Neuvottelun jälkeen Merihiisi oli matkustanut aamupäivällä Kaivopuistosta Itäkeskukseen ilmeisesti julkisilla kulkuvälineillä. Hänen asuntonsa oli Marjaniemessä kävelymatkan päässä työpaikalta, ja hän liikkui työmatkansa jalkaisin.
.
Vedentutkimuslaitoksessa Merihiisi oli tavannut sihteerinsä ja vaikuttanut väsyneeltä tai huonotuuliselta. Ehkäpä matka keskustasta ja helteinen ilma olivat uuvuttaneet hänet? arveli sihteeri Anu Väisänen. Ärtyisäksi tunnettua Merihiittä oli vältelty häiritsemästä, kunnes Afroditen matkalta palannut dosentti Vesa Ristola oli esitellyt hänelle kaksi laitoksella vierailevaa kiinalaista Vedentutkijaa, Wangin ja Wun, ja he olivat menneet kaikki neljä yhdessä naapuritalossa sijaitsevaan Valtion Ravitsemiskeskuksen ruokalaan syömään.
.
Aterian jälkeen Merihiiden oli nähty palaavan huoneeseensa, mutta sen jälkeen hänestä ei ollut havaintoja. Hänen salkkunsa oli löytynyt kaapista, ja pöytälaatikossa oli esitelmä, joka hänen oli ollut tarkoitus esittää Hampurissa seuraavalla viikolla. Finnairin mukaan hän ei ollut käyttänyt lentolippuaan eikä häntä ollut nähty Hampurissa.
.
Kukaan Vedentutkimuslaitoksessa, sen paremmin kuin lähiseudun kaupoissa tai muissa liikkeissä, ei muistanut luotettavasti nähneensä Merihiittä enää torstaina iltapäivällä. Epäluotettavia havaintoja oli kertynyt pari kappaletta: toisen mukaan Merihiisi oli tanssinut koko iltapäivän eläkeläistansseissa läheisessä Ravintola Valomerkissä. Toisen vaihtoehdon mukaan hän olisi pelleillyt metrojunassa kolmen kitisevän pikkulapsen kanssa, joita hän oli viemässä Korkeasaareen. Oli epävarmaa, että ihmiset muistaisivat tarkasti tällaisia asioita parin viikon takaa, tai olisivat edes kiinnittäneet huomiota Merihiiden ulkonäköön ja liikkumiseen.
.
Merihiisi saattoi olla missä tahansa, Helsingissä, Suomessa, ulkomailla... Komisario Palmu oletti alustavasti, yksinkertaisuuden vuoksi, ilman parempaa tietoa, että hän olisi todennäköisimmin Itäkeskuksessa, Vedentutkimuslaitoksen läheisyydessä, kuolleena, jollei elävänä.
.
Laitoksen rakennusta oli tutkittu melko huolellisesti. Kellarin varastosta oli löydetty puoliksi juotu viskipullo, jota kukaan laitoksella ei tunnustanut omakseen. Kysyttäessä sen omistajaksi veikkailtiin useita eri henkilöitä:
.
- Merihiittä (tutkija Syvänteen mukaan),
- Moikipäätä (erikoistutkija Kajanus),
- kesäapulainen Harri Virtaa (erik.tutkija Helle),
- Syvännettä, Tipi Sundia, "pajan poikia" tai sivaria ja Itäkeskuksen huumejengiä (tutk.apulainen Maila Nyman).
.
- Kolmanneksi voisimme kysyä, kuka saattaisi hyötyä ylijohtaja, professori Merihiiden katoamisesta tai kuolemasta? pohti komisario Palmu.
.
- Ensinnäkin omaiset: hänen vaimonsako? Keskinäinen testamentti, onko merkittävän paljon omaisuutta?
.
- Toisaalta: entä Merihiisi itse? Olisiko hänellä aihetta paeta jotakin, kadota, tai muuttaa henkilöllisyyttään? Tällaisesta meillä ei ole toistaiseksi tietoa.
.
- Entä työtoverit, kollegat ja kilpailijat? Kuka hyötyisi?
1) Saisiko Merenkulkuhallituksen ylijohtaja Nuutilainen lisää vaikutusvaltaa Vesialalla?
2) Perisikö Merihiiden varamies Moikipää ylijohtajan viran?
.
Vedentutkimuslaitoksen väeltä kyseleminen paljasti lisää oletettavia hyötyjiä ja Merihiiden vuoksi kärsimään joutuneita, mahdollisesti katkeria henkilöitä. Eri ihmiset paljastivat asioiden eri puolia...
.
Tutkija Klaus Syvänne epäili Moikipään lisäksi hyötyjiksi "desantit" Haukisen ja Ristolan. Ilman Merihiittä tämän suunnittelema organisaatiouudistus hautautuisi tai vähintäänkin lykkääntyisi, jolloin dosentit 3) Haukinen ja 4) Ristola säilyttäisivät paikkansa johtokunnassa, samoin 5) toimistopäällikkö Puhtonen.
.
Maisteri Puhtonen puolestaan arveli erääksi hyötyjäksi 6) Aleksi Kajanuksen. Tämä ensinnäkin säilyttäisi erikoistutkijan asemansa, jonka Merihiisi oli viemässä pois, ja toiseksi voisi siitä asemasta nousta yhdeksi osastonjohtajaksi ja dosentiksi, ylijohtajaksi siirtyvän dosentin jälkeen.
.
Erikoistutkija Kristiina Helle uskoi 7) tutkija Syvänteen ja 8) apulaistutkija Laineen etenemismahdollisuuksien paranevan Merihiiden poistuessa. Nämä saattoivat tuntea jääneensä pysähdyksiin ilman yliopistollisia jatkotutkintoja, joita Merihiisi olisi vaatinut, mutta joihin he eivät olleet ryhtyneet.
.
Lisäksi Helle mainitsi epäilevänsä, että 9) kesäapulainen Harri Virta olisi saattanut hautoa kostoa Merihiidelle siitä, että menetti seuraavan vuoden kesätyöpaikkansa Vedentutkimuslaitoksessa.
.
Tutkija Ville Alho epäili 10) Lassi Sällisen olevan Moikipään käsikassarana havittelemassa erikoistutkijan paikkaa, kun hänellä oli väitöskirjansakin... kunhan ensin 11) Kristiina Helle saisi osastonjohtajan viran.
.
Innokkain spekuloija oli tarkkamuistinen tutkimusapulainen Maila Nyman:
.
- Muistan, kun 12) Tipi Sund tarjosi katoamispäivänä nimipäivänsä kakkukahvit... kun minä ajattelin heti silloin, että eikö häntä täydy vähän harmittaa, kun hänet oli syrjäytetty ylijohtajan sihteerin asemasta toimistosihteeriksi... niin tylsään työhön, en minä vaan... Mielessä käy, että Sund olisi voinut kakulla myrkyttää Merihiiden?
.
- Ja sitten kun Sundin työhuone liittyy juttuun siten, että Merihiisi oli ottanut sen pois meidän laitoksen sivarilta, 13) Hannu Niemiseltä, kun tämä nukkui siellä, ellei jopa polttellut pilveä, senhän voisi nähdä pupillien suuruudesta? Jos hän kosti yhdessä Itäkeskuksen huumejengin kanssa, jotka murtautuivat kirjastoon! He saattoivat joukolla viedä ruumiin? Ja ruokalassa kanssa kyllä minä ihmettelin, kun näin melkein vierestä Ristolan ottavan sienimuhennosta, kun hän ei syö ollenkaan sieniä. Ja kohta näin hänen vaihtavan lautasia Merihiiden kanssa!
.
- Luettelosta tulee pitkä... epäili ylikonstaapeli käsi kirjoittamisesta väsyneenä. - Mutta joukon voisi jakaa kahteen ryhmään:
.
a) ne, jotka hyötyisivät Merihiiden kuolemasta tai katoamisesta, mutta eivät menetä mitään, jos hän eläisikin. Ja toisaalta:
.
b) ne, jotka paitsi hyötyisivät, myös välttyisivät joltakin menetykseltä Merihiiden poistuessa. Sillä ihminen ei ole yhtä epätoivoinen saamaan voittoa tai hyvitystä kuin välttämään uhkaavan tappion!
.
- Siis Kajanus, Haukinen, Ristola, Puhtonen... He olivat ainakin menettämässä jotakin Merihiiden toimesta lähiaikoina? tuumiskeli komisario Palmu. - Tottahan on, että jos kuulet tulipalo-alennusmyynnistä Sokmannin tavaratalossa, et lähde paikalle yhtä varmasti, kuin jos kuulet oman talosi olevan tulessa...
.
- Viimeisimmät havainnot, todennäköisimmät olinpaikat, katoamisesta hyötyjät, niitä on käsitelty. Sitten olisi huomioitava poikkeukselliset ja oudot tapahtumat katoamisen aikoihin... olisiko niillä jotakin yhteyttä keskenään?
.
Pyörivän vesialtaan rakentaminen biologian laboratorioon juuri tällä hetkellä oli noussut räikeästi esiin. Moikipään kiire ja oma iso osuus rakentamisessa oli herättänyt huomiota. Epäilyjä oli herännyt, että Merihiiden ruumis löytyisi muurattuna tiilimuurin taakse, seinän ja altaan väliin?
.
Tiiliä oli vähän purettu dosentti Haukisen suostumuksella, Moikipään ehdittyä poistua Hankoon ja Afrodite-laivalle. Mutta mitään outoa ei ollut löytynyt. Moikipää oli kenties eniten halunnut painaa konkreettisesti oman kädenjälkensä rakennustöihin?
.
Kellariarkistosta löydetystä viskipullosta saatiin helposti otettua sormenjäljet, joita vertailtiin Merihiiden kirjoituspöydästä, salkusta ja kirjankansista yleisimmin löytyviin ja todettiin samoiksi. Pullo oli aivan ilmeisesti Merihiiden.
.
- Merihiidellä saattoi olla motiivi käydä kellarissa... Jos hän oli poistunut laitoksen toimistotiloista, muttei ollut mennyt ulos asti, on paitsi mahdollista, myös mielekästä, että hän olisi mennyt kellariin! arvioi Palmu.
.
Kellarista löydetty uusi sedimentti-kaivuri oli myös kiinnostava. Kukaan ei ollut muistanut sitä tai tiennyt sen hankkimisesta, ennen kuin Moikipää oli soittanut laivalta ja kysellyt. Moikipää oli ilmeisesti yksikseen hoitanut laitteen kellariin? Entä miksi Kajanus tai Sällinen eivät olleet vieneet laitetta laivalle, kuten Moikipää oli kehottanut?
.
Oli aika jatkaa kuulusteluja: vuoroon tulisi siviilimies Nieminen. Komisario muistikin, miten tutkija Ville Alho oli sanonut, tuskastuneena arveluunsa kaikkien Vedentutkijoiden keskinäisistä vihjailuista ja epäilyksistä toinen toisiinsa:
.
- Kysykää Ulkopuolisilta! Me "laitostuneet" ollaan kaikki toistemme niskassa. Ehkä oikeamman kuvan tästä tutkimuslaitoksesta näkee joku sivullisempi: kesäapulainen tai sivari, tai vaikka kiinalainen vieras!
.
- Sepä nähtäisiin, tuumi ylikonstaapeli.
.
Nieminen kertoi mitä muisti. Hän oli ollut katoamispäivänä kellarissa leimaamassa arkistomappeja. Ja hän oli kuullut pariin kertaan askelten ääniä, muttei ollut nähnyt ketään. (Kuten tavallista, kukaan ei ollut nähnyt mitään, kun jotakin tapahtui.)
.
Kiinalaiset Vedentutkijat Wang Ho ja Wu Reishu olivat tavanneet Merihiiden tämän viimeisellä lounaalla, yhdessä Ristolan kanssa. Heiltäkin oli aiheellista kysyä, olisivatko he panneet merkille jotakin erityistä? Kielimies Ristola sai olla mukana tulkitsemassa, jos poliisien kielitaito alkaisi takellella.
.
Wang ja Wu muistivat tarkasti tapaamisen ja ruokailun Merihiiden kanssa, ja kertoivat hymyillen kohteliaasti, ketä kaikkia ihmisiä olivat tavanneet:
.
- We've met so many people, again and again, here in the Institute of Marine Research... but we're very sorry, we've not seen Mr. Maryhissi again... and also Mr. Kyyhaju, we miss him very much too!
.
- Oh, our captain on the research vessel Afrodite, Mr. Kyyhaju Anti, big man with so many funny jokes on the ship! He said, when we left the ship, that we'd meet soon again, here in the Institute, Mr. Kyyhaju, Mr. Maryhissi and us, absolutely! But now, we are missing both of them very much indeed!
- Tulee mieleeni tuo tutkimusalus Afrodite, olisiko Merihiisi voinut mennä yllättäen sinne? Sehän ei olisi kaukaa haettua? Laivan kapteeni voi käydä maissa laitoksessa, tai ylijohtaja voi käydä laivassa satamassa, jos heillä on vaikkapa asiaa toisilleen? pohti Palmu.
.
- Laivan päällystöltä kyllä kysyttiin, tosin vain puhelimitse, oliko Merihiittä nähty sielläkään, ja vastaus oli kielteinen. Juuri nyt he melkein kaikki taitavat olla vapaavuorossa, kun laiva on satamassa...
.
- Tutkimusalus miehistöineen on itse asiassa Merenkulkuhallituksen alainen, eikä Vedentutkimuslaitoksen. Tosin me, erityisesti professori Merihiisi, olemme luonnollisesti pyrkineet voimakkaasti vaikuttamaan esimerkiksi rakenteilla olevan Afroditen seuraajalaivan varusteluun, kapteenin valintaan ja miehistön koostumukseen, mehän laivaa käytämme, selitti Ristola.
.
- Niin, mikä mies tämä Afroditen kapteeni on, onko hän listallamme? Millaiset olivat hänen välinsä Merihiiden kanssa? Negatiiviset? Häntä ei valittaisi uuden laivan kapteeniksi, jos se Merihiidestä riippuisi? Varajohtaja Moikipää ja Merenkulkuhallitus hyväksyisivät Kyrmyharjun, mutta Merihiisi ei, ja se veto-ääni saattaisi olla ratkaiseva? Komisario kyseli Ristolalta.
.
Ristola kertoi suurpiirteisesti:
.
- Meidän kapteenimme Kyrmyharju on... on sellainen vanhanajan rehevä merikarhu-persoonallisuus... Itse olen kyllä tullut asiallisesti toimeen hänen kanssaan. Erityisesti myrskyolosuhteissakin tutkimusohjelma on saatu suoritettua asianmukaisesti loppuun hänen olleessaan laivan päällikkönä, mitä seikkaa pidän itse arvossa. Mutta joidenkin kollegojeni kanssa hänellä on tosiaan ajoittain menneet sukset ristiin, myös professori Merihiiden kanssa, se on kyllä myönnettävä.
.
- Kuulustellaanpa uudestaan laivalla katoamisen jälkeen olleita tutkijoita siitä, onko laivalla tapahtunut mitään erikoista! Siellähän onkin käynyt yksi jos toinenkin listalle nostetuista henkilöistä: Kajanus, Moikipää, Sällinen, Nieminen... sanoi Palmu kiinalaisten ja Ristolan jo poistuttua.
.
Muilla ei ollut entisiin lausuntoihinsa paljon lisättävää, mutta Nieminen muisti uudelleen kysyttäessä kertoi laivalla tapahtuneesta yöllisestä upotuksesta ja sitä edeltäneistäkin tapahtumista, kuten Kyrmyharjun järjestelyinnosta. Palaset alkoivat ehkä asettua paikoilleen komisario Palmun päässä ja paperilla.
.
- Merihiisi oli kellarissa, samoin sedimentti-kaivin, joka piti toimittaa Afroditelle... ja Sällisen mukaan toimitettiinkin, mutta kaivuri oli sittenkin edelleen kellarissa?
.
- Entäpä jos laivalle menikin Merihiisi... Jos Sällinen ja autonkuljettaja, vahtimestari Pera, veivätkin Merihiiden ruumiin, Moikipään pakkaamassa kuljetuslaatikossa?
.
- Joku olisi sitten voinut upottaa kuljetuspakkauksen, se tuskin on enää laivalla, jos Niemisen kertomuksella on merkitystä?
.
- Sällinen, Moikipää, Kyrmyharju, Kajanus, tai kuka olisi upottaja?
.
- Moikipää ei ollut laivalla vielä upotuksen yönä?
.
- Kyrmyharju saattoi upottaa laatikon, mutta millä perusteella epäillä häntä Merihiiden murhasta tai taposta? Missä hän olisi kohdannut Merihiiden, kun hän ei edes tullut laitokselle?
.
- Siinäpä se! Baskervillen koiran tapauksessakin omituista oli koiran haukkuminen! Nimittäin se, että koira EI ollut haukkunut... Tässä tapauksessa Kyrmyharjun piti tulla laitokselle, sen hän oli luvannut kiinalaisillekin, mutta miksi hän ei sitten tullutkaan?
.
- Siksikö, että hän oli jo käynyt laitoksella, kellarissa, ja tavannut ja tappanut Merihiiden? Hänellä ei ollut enää syytä tulla tapaamaan Merihiittä tämän työhuoneeseen? Palmu jatkoi pohdintojaan.
.
- Spekuloikaamme: Kyrmyharju pysäköi autonsa takapihalle, menee sisään pihaovesta - kellarin kautta, kohtaa Merihiiden, tappaa tämän joko pikaistuksissaan tai tilaisuuden tullen, kätkee ruumiin, pakenee ja pysyy poissa rikospaikalta...
.
- Kyrmyharju ei uskalla lähteä ajelemaan ruumiin kanssa minnekään, vaan ruumis on kätkettävä, kunnes tulee hyvä tilaisuus hävittää se... Hän löytää tarpeeksi ison kuljetuslaatikon, jonka voi sinetöidä tiiviisti kiinni...
.
- Hän huomaa Moikipään allekirjoittaman lapun, että tämä kuljetuslaatikko on vietävä Afroditelle... Hän käyttää sitä hyväkseen, olettaen, ettei kukaan ulkopuolinen ryhtyisi avaamaan Moikipään tavaroita!
.
- Moikipään luultu varustelaatikko viedään laivalle, mutta tarkoitettu sedimenttikaivuri jää kuitenkin laitoksen varastoon. Kyrmyharjun on tämän jälkeen ehdittävä laivalle ennen Moikipään saapumista upottamaan ruumis.
.
Kapteenin onneksi tutkimusmatkojen ohjelmat on monistettu ja toimitettu tiedoksi hänellekin. Moikipäätä ei mainita osallistujaksi ennen kuin lisäyksessä: "13.7. Noudetaan Moikipää + 2 Hangosta".
.
- Kyrmyharju ehtii laivalle ensin, normaalin vuoronsa mukaisesti. Hän etsii laatikkonsa ja valmistelee huomaamatonta upottamista. Hän siivoaa ja järjestelee paikkoja uudelleen, jottei yhden laatikon puuttumista voitaisi huomata. Hän sijoittaa laatikkonsa mahdollisimman lähelle laivan ulkolaitaa. Sitten hän suorittaa upottamisen yöllä mahdollisimman hissukseen, yrittäen välttää, että kukaan näkisi häntä.
.
- Teoria on lennokas, mutta miten todistaa se? Ruumis on upotettu avomerellä Itämeren pohjaan. Ellei jotakin ajelehtisi rannalle jonakin vuonna?
.
- Ei voi muuta kuin yrittää saada Kyrmyharju puhumaan itsensä pussiin. Pyydämme avuksemme jonkun Vedentutkijan... silminnäkijän, sen sivarin. Hän voisi soitella Kyrmyharjulle kiristykseen vihjaillen. Seuraamme Kyrmyharjun reaktioita, jotka voisivat olla kaiken paljastavia?
.
Nieminen suostui poliisin ehdotukseen levottomana, vaikkakin uteliaana. Niinpä hän soitti useita kertoja Kyrmyharjun puhelimeen Punavuoreen, kunnes viimein tavoittikin tämän. Sitten hän alkoi uhkailla:
.
- Näin, että upotitte myrkkyjä mereen yöllä Afroditelta! Kävitte hakemassa niitä Vedentutkimuslaitoksesta, näin senkin! Se kemikaaleille haiseva laatikko, jota yhdessä siirsimme laivalla, kun kesäapulainen Kai Föhn oli kolmantena. Paljastan koko jutun, ellette tee kohtuullista lahjoitusta Itämeren meriluonnon hyväksi!
.
Kyrmyharju vaikeni hetken, epäröiden kiistääkö kaikki, vai myötäilläkö lievästi myrkkyteoriaa? Joutuako ympäristömyrkkyjen ojasta tapon allikkoon, vai ajaako vain ojaan, pahemman vaihtoehdon välttääkseen?
.
- Mikä tämä väite oikein on? Ehkä olen joskus jotain varsin haitatonta upottanutkin, mutta todella harmittomia aineita, joista laivalla on täytynyt päästä eroon!
.
- Vedentutkimuslaitoksen kellarissa on todisteet, että noudit täältä kemikaaleja sisältäneen laatikon, jonka limakalvoja ärsyttävät tuoksut haistoin laivalla. Tule tänne selvittämään asia, voit täyttää pankkisiirtolomakkeen Luonnonsuojeluyhdistykselle. Tule kello 18, laitoksen sulkeuduttua, meillä on avaimet molemmilla, vaati Nieminen.
.
- Mä istuin silloin koko päivän Ankkurinapissa, enkä käynyt laitoksella, kähisi Kyrmyharju vihaisesti ja oli torjuva, mutta suostui kuitenkin, huolestuneena ja raivostuneena: mikä helvetin todiste laitoksen kellarissa muka viittaisi häneen?
.
Nieminen odotteli illalla Itäkeskuksen kirjastossa Vedentutkimuslaitoksen tyhjentymistä. Puoli kuudelta hän meni avaimellaan laitoksen kellariin. Poliisit olivat tulleet sinne vielä aiemmin, siltä varalta että Kyrmyharju päättäisikin saapua paljon etuajassa. Lastausvarastoon oli sijoitettu äänityslaitteet ja poliisit kätkeytyivät työpajan tiloihin.
.
Pitkäveteisen odotuksen jälkeen Kyrmyharju saapui kuin saapuikin hiljakseen avaimellaan kellariin etuajassa varttia vaille kuusi.
.
- Mitä se paskapuhe puhelimessa oli? Kyrmyharju murisi vihaisesti.
.
- Tässä käytävällä näit sattumalta kesäkuun viimeisenä päivänä tajuttoman Merihiiden, jota olit raivostuneena tulossa tapaamaan, vaikket tappamaan, hänen työhuoneelleen. Hän aikoi viedä sinulta paikan uuden Afroditen kapteenina... Et pääsisikään purjehtimaan Etelänapamantereelle! Paitsi jos Merihiittä ei olisi? Tiesit ja kuulit miten tyhjä kellarivarasto taas oli. Tunnistit Merihiiden viinan tuoksun ja tiesit, miksi hän oli salaa kellarissa, selosti Nieminen Kyrmyharjulle, joka järkyttyi puheesta ja synkkeni kasvoiltaan.
.
- Katselit ja harkitsit. Näit Moikipään määräyksen pakkauslaatikon viemisestä laivalle, avasit ja poistit sedimenttikaivimen. Tukahdutit Merihiiden kuoliaaksi, pakkasit ruumiin laatikkoon ja lisäsit mukaan haisevia kemikaaleja.
.
- Ja sä sitten ajattelet jotakin rahasummaa, luuletko että mulla on paljon? murisi Kyrmyharju, pelästyksen ja raivon kuohuttaessa häntä yhtä aikaa.
,
- Sulla on velaton omistusasunto Iso-Roballa, kehuit laivalla. Mä haluan sen!
.
- SAATANA, VOIN TAPPAA TOISENKIN KERRAN!
.
Nieminen koki elämänsä pelottavimman hetken, jonka onneksi paikalle syöksyvät poliisit keskeyttivät.
.
- Antti Kyrmyharju, teidät on pidätetty epäiltynä harkitusta murhasta ja murhayrityksestä!
.
- Helvetti, mulla ei ole aikaa pitkään istumiseen, kun mun laiva lähtee Etelänavalle vuoden päästä! sähisi Kyrmyharju, vaikkei yrittänytkään vastarintaa. Poliisiautolla hän häipyi Vedentutkimuslaitoksen piiristä.
.
Uusi vedentutkimusalus sai valmistuttuaan nimekseen Afrodite, kuten edellinenkin oli ollut, huolimatta tutkija Rabbe Randellin lukuisista eriävistä nimiehdotuksista, kuten Ariadne, Astarte ja Aranda. Laiva lähti pitkälle purjehdukselle kohti Etelänapamannerta päällikkönään Jukka Haapio.
.
Etelänaparetkikunnan johtajana toimi professori Iiro Moikipää, joka nimitettiin Vedentutkimuslaitoksen uudeksi ylijohtajaksi. Kesäapulaisista Heidistä ja Kaista tuli valmistuttuaan vakituisia tutkijoita. Punatukkaisen Isabelle Huppertin näköisen puhelinkeskustytön Päivin sairastama syöpä uusiutui myöhemmin ja hän kuoli, se oli surullista.
.
Sitä ennen sivari Nieminen sai lisää kuntoisuuslomia ja hänellä oli paljon lomapäiviä rästissä, kun laivalta sai paljon vastikkeita, ja lomapäiviä jäi ikuisesti pitämättäkin, kun hän palasi syksyllä kiertomatkaltaan Britannian ympäri jäljellä oleviksi kolmeksi viimeiseksi työpäiväkseen Vedentutkimuslaitokseen.
.
Laitoksella asennettiin sinä syksynä oviin kulunvalvontalaitteet. Mikrotietokoneet yhdistettiin verkoksi. Laitoksen dosentit ylennettiin, he saivat professorin arvonimet. Fysiikan osaston johtoon valittiin (Mokipään tilalle) laitoksen ulkopuolelta Läyliäinen, josta Kajanus oli kesällä kertonut hauskan jutun Afroditella. Aleksi Kajanus sai jatkaa sisäisten aaltojen tutkimista edelleenkin erikoistutkijan tittelillä! Toimistopäällikkö Puhtonen eteni toiseen työpaikkaan, entistä paljon suurempaan virastoon.
.
Kaikki ihmiset olivat Hannu Niemisen lähtiessä vuoden vanhempia kuin hänen saapuessaan, vaikka monet vaikuttivat yhä samanlaisilta kuin ennenkin. Työn loputtua Vedentutkimuslaitoksessa mikään ei saanut enää Hannua käymään Itäkeskuksessa, eikä hän siksi nähnyt enää Varkin ruokalan Susannaakaan, vaikka oli halunnut kuvitella näkevänsä, viimeiseen työpäiväänsä asti. Kaikki muuttui vähitellen.
.
***************