maanantai 14. tammikuuta 2019

v4. Historianopettajan oma historia

"Temppeli-Elvis on poistunut rakennuksesta!" hihkaisee joku oppilas puoliääneen heti tajuttuaan äänilevyn ja keskusradiolähetyksen päättyneen.
.
Reetta Autio kirjoittaa kuulemansa nimityksen muistivihkoonsa. Hän on istuutunut tyhjän pulpetin ääreen luokan keskiosiin ja silmäilee välillä opettajaa ja ympäröiviä uusia luokkatovereitaan. Muiden oppilaiden kuunnellessa uutta rehtoria ja vanhaa äänilevyä melko passiivisesti, hän on kirjoittanut muistiinpanoja koko ajan. Hänellä on paljon uutta opittavaa Vakaaniemen Yhteiskoulusta.
.
"Krhmps... uusi rehtorimme näyttää tuovan meille uusia tuulia! Mutta me palaamme Suomen historiassa edelleen vuosien 1596-97 Nuijasotaan. Aion havainnollistaa asian kaaviolla, jonka saatte jäljentää vihkoihinne."
.
Hukkanen hehkuu intoa. Hän on eniten omassa elementissään päästessään loihtimaan pelkällä yksinkertaisella valkoisella liidulla vihreälle opetustaululle historian kaaria suurellisin komeina kuvioina.
.
Kari Hukkanen on taululle piirtäessään kuin historian "kapellimestari Okko Kamu" tai televisiossa satuja piirtävä Kylli-täti, Kylli Koski. Kuninkaat kaatuvat ja valtiot sortuvat Hukkasen kädenvetojen osoittamina. Välillä vasemmassa kädessä avoimena pitämäänsä kirjaan vilkaisten hän piirtää Ruotsin, Suomen ja Puolan symbolit unioniviivojen yhdistämäksi kolmioksi.
.
Piirroksessa Venäjän suunnalla leiskuu salamoina 25-vuotinen sota 1570-95. Puolan kruunupäinen kuningas Sigismund iskee väkänuolella yhteen Ruotsin vallantavoittelijan, Sigismundin oman sedän Kaarle-herttuan kanssa. Suomessa Kaarlen yllyttämät Pohjanmaan nuijamiehet, talonpojat Pentti Pouttu, Pentti Piri, Yrjö Kontsas ja Jaakko Ilkka nousevat kapinaan Sigismundin käskynhaltijan Klaus Flemingin sortovaltaa vastaan, mutta häviävät taistelun Nokialla ja heidät mestataan. Tuleva Kaarle IX voittaa silti koko sodan, valtaa Turun, mestauttaa aatelistoa (Fleming ehtii kuolla jo etukäteen), lopettaa Suomen erityisaseman ja alkaa sortaa talonpoikia vuorostaan jopa Flemingiäkin enemmän. Voimme kysyä, olivatko nuijamiehet nuijia?
.
Hukkasen raapustellessa antaumuksellisesti strategisia kuvioitaan liitutaululle, pikkutakinselkä kääntyneenä luokkaan päin, hiippailee eräs eturivissä istuva pienikokoinen, pellavapäinen, vilkasliikkeinen poika hiljaa sivuseinällä olevalle toiselle liitutaululle. Hän imitoi siellä teatraalisesti Hukkasen eleitä.
.
Pojallakin on kirja vasemmassa kädessään, ja hän piirtää vain hieman Hukkasen esityksestä jäljessä aivan samanlaista kuva-asetelmaa. Muu luokkayhteisö pidättelee nauruaan tai hihittelee hiirenhiljaa.
.
Piirtäessään Hukkanen jutustelee kevennykseksi:
.
"Tiedättekö, että Nuijasodan historia on mainiosti tallennettu myös Helsingin kadunnimistöön! Pohjois-Haagassa on Nuijamiestentie, Ilkantie, Poutuntie, Hannu Krankan tie, Sankaritie, Huovitie, Linnaleirin aukio, Simsiönkuja, Santavuorentie - tärkeitä taistelupaikkoja!
.
"Oletteko muuten kuulleet, että Suomeen on äskettäin perustettu sellainenkin pop-yhtye kuin 'Kalmarin Unioni' (1397-1523)? Oletteko ehkä jo kuunnellet sen musiikkia?"
.
Vähän ennen kuin Hukkanen saa oman kuvionsa valmiiksi, sivutaulun ilveilijä yllättää vielä koko luokan. Hän alkaa kiihdyttää omaa piirtämisvauhtiaan kuin sika juoksuaan, kunnes tavoittaa opettajansa piirroseleet aivan reaaliajassa.
.
Sitten matkija menee vieläpä Hukkasesta ohi! Kuin telepaattisesti hän jäljentää opettajan kaavion jo valmiiksi, vaikka opettajalla itsellään se lienee vasta hänen ajatuksissaan ja on taululla vielä keskentekoisena. Nyt koko luokka purskahtaa raikuvaan nauruun.
.
Hukkanen käännähtää yllättyneenä ympäri, näkee erään hyvin tutun oppilaansa hiippailemassa takaisin pulpetilleen, huomaa sivutaululla oman kaavionsa jo valmiina ja harmistuu niin, että veri pakkautuu punehduttamaan entisestään hänen muutenkin hieman punakkaa naamaansa: "Krhmps!"
.
"Jaahas, Karri Lehti! Sinäkö tuon piirsit? Mikäs, mikäs merkillinen ajatustenlukija Uri Geller sinusta on yllättäen kehkeytynyt? Ja mikäs kirja sinulla oikein on kädessäsi? Jollei se ole oppikirjamme Lehtonen & Huttunen: 'Vuosisadat vierivät', sitä ei ole asiallista käyttää oppitunnilla ja saatan joutua takavarikoimaan sen!"
.
"Kyllä tämä on 'Vuosisadat vierivät'! Mun fatsi tilas tän Soukan Suomalaisesta Kirjakaupasta. Me ei kyllä heti hiffattu sitä pienemmällä painettua otsikkoa, että tässä lukee myös: 'Opettajan kirja, sisältää tarkat tuntisuunnitelmat ja metodiset ohjeet sekä yksityiskohtaiset ehdotukset taulupiirustuksiksi oppilaiden hämmästyttämiseksi. Mukaan sidottuna on tavallinen oppikirja vapaakappaleena.' Tämä on vain vähän paksumpi kirja kuin tavallinen."
.
Koko luokka nytkähtelee ja tärisee naurusta. Että onkin koulupäivä alkanut hauskasti! Karri Lehti osaa aina keksiä jotain uutta! Hihittelevä Reetta Autio kirjoittaa jälleen uuden nimen muistiin.
.
"Minä... minä... minä... harkitsen, yhä harkitsen, tuon kirjan takavarikoimista! Aion katsoa suurennuslasin kanssa historiankokeen vastaukset tutkiakseni, muistuttavatko kenenkään vastaukset liikaa opettajankirjan mallivastauksia, jotka on tarkoitettu kokeiden korjaajan ohjeeksi, ei oppilaille itselleen tärpeiksi. Minä vähän nyt epäilen eräitä yllättäviä yläarvoisen saajia."
.
"Ja minä olen huomannut myös, että luokan päiväkirjaan on viime aikoina kertynyt kummallisen paljon myöhästymisiä ja selvittämättömiä poissaoloja, ainakin eräille. Aion lähiaikoina, kunhan ehdin, käydä läpi ne kaikki ja varoitan jo etukäteen, että tulen ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin. Uusi rehtorimme vaatii noudatettavaksi ankaraa timanttilinjaa poissolojen vähentämiseksi."
.
"Mutta Karri, koska olet noin innokas piirustelija, liitutaulu on edelleen käytössäsi. Piirräpä porrasaskelmin Ruotsi-Suomen nousu suurvallaksi alkaen Viron valtauksesta 1561, Täyssinän 1595, Stolbovan 1617, Altmarkin 1629, Brömsebron 1645, Westfalenin 1648 ja Roskilden 1658 rauhaan asti. Mallikuva on heti seuraavalla sivulla.
.
"Ja koska täällä luokassa näin kovasti naureskellaan tänään - varsinkin Karin Hägg-Jensenin kirkkaat hirnahdukset ovat vihloneet korvissani - niin naureskellaanpa sitten ensi kerralla vielä lisää!
.
"Kotitehtäväksi tulee nimittäin, että jokainen etsii tai keksii yhden hyvän poliittisen vitsin ja tuo sen A5-paperilapulle kirjoitettuna seuraavalle tunnille. Annan malliksi erään esimerkin:
.
"Muuan venäläinen osoitti mieltään Punaisella torilla huudellen: 'Brezhnev on hullu! Brezhnev on hullu!' Hänet otettiin välittömästi kiinni ja tuomittiin 6 kuukaudeksi työleirille kunnianloukkauksesta - sekä sen päälle 25 vuodeksi vankeuteen valtiosalaisuuden paljastamisesta."
.
Karri Lehti alkaa piirtää taululle kuviota Käkisalmen, Inkerinmaan, Liivinmaan, Jämtlannin, Härjedalin, Gotlannin ja Saarenmaan valloituksista 1617-1645. Hukkanen itse analysoi Ruotsin samanaikaisia vuoden 1617 Valtiopäiväjärjestyksen ja vuoden 1634 Hallitusmuodon yksityiskohtia.
.
Oppilaat kopioivat piirroskuvioita taululta, kuka ahkerasti, kuka laiskasti, kuka ei ollenkaan, kuten eräät takarivin toppatakkipojat. Reetta Autio kirjoittaa omia muistiinpanojaan.
.
Kellon soidessa välitunnille ryntäävät oppilaat kiireisinä ulos. Edelleenkin harmistuksesta punoittava ja puhiseva Hukkanen järjestelee pöydällään salkkuaan. Joko hänen itsensä tai liitutaulua pyyhkivän järjestäjän tulisi viimeisenä luokasta poistujana painaa ovi lukkoon.
.
Vaatenaulakoilta, luokan oven ulkopuolelta, kantautuvat näkymättömien oppilaiden äänet luokkaan:
.
"Voi juma, mitä petosta, äijä on vaan kopsannut vuosikaudet kaiken kirjasta, eikä ole itse tehnyt yhtään mitään!"
.
Hukkanen tunnistaa kuulemastaan virkkeestä helposti Tapio Talarin persoonallisen äänen. (Talari, moppitukkainen hujoppi, uskonnoltaan ortodoksi, historiannumero 6, keskiarvo 5,7. Tavanomainen epäilty monista kepposista).
.
Hukkanen on ollut Talarinkin luokanvalvojana jo yli 4 vuotta peräkkäin, kun tämä on kevät keväältä nipin napin selvinnyt todistuksensa "herrasmiehen viitosten" rivillä luokalta toiselle.
.
"Tapio Talari on itse vuosikaudet kopsannut läksynsä, tekemättä tuskin mitään opiskelunsa hyväksi", tuohtuu Hukkanen mielessään ja ihmettelee:
.
"Nuo oppilaathan ovat kuin strutseja pää piilossa. Luulevatko, ettei puheensa kuulu korviini, vai eivätkö välitä? Asianosaiset tulevat vielä huomaamaan..."
.
"Yks meidän tuttava asuu samassa talossa Iivisniementiellä ja on kertonut, että Kari Hukkanen on Iikkarin akkamaisin korttelikyttääjä, joka tehtailee taloyhtiössä valituksia asiasta kuin asiasta. Kaikki naapurit toivoo, että kyylä muuttaisi pois."
.
"Samperi! Millaista roskaa! Pötypuhetta!" Hukkasta ottaa päähän, eikä hän tällä kertaa edes tunnista puhujaa:
.
"Ehkäpä parasta onkin nyt niin, molemmille osapuolille! Mutta ensi kerralla isken yllätyspistarit pöytään ja monen hymy hyytyy, kun numero laskee! Kaikkien oppilaiden historiannumero laskekoon pykälällä alas. Paitsi ehkä Pirkko Sillankorvan kymppi, jota ei enää voine laskea yhtään siitä alemmas..."
.
Seuraavasta "kimittävästä ja kaakattavasta äänestä", kuten Hukkanen sitä mielessään luonnehtii, hän ei voisi koskaan erehtyä! Puhe tuli ulos selvästikin Karin Hägg-Jensenin purkkaa jauhavasta suusta tai "sen leveänaamaisen lehmän tupeeratusta ja keitetystä lampaanpäästä":
.
"Hei tiedättekste muuten, kun mun faija on päässyt näkemään kaikkien opettajien hakupaperit? Niin se kertoi, että Hukkanen on muuttanut sukunimensä! Mutta tätä en saa kertoa kellekään, että aiempi nimi on Akkanen...!"
.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti