Ensimmäisen vuosikurssin 'mursut' kutsutaan aloittamaan opiskelu elokuun 30. päivänä, viikkoa ennen vanhoja tieteenharjoittajia. Toisen kerroksen suureen massaluentosaliin numero 200 mahtuvat kaikki 400 tulokasta yli 600:lle istumapaikalle, jotka kohoavat kahtenakymmenenä penkkirivinä kohti viimeisiä piippuhyllypaikkoja kolmannen kerroksen korkeudella.
.
Häkellyttävän suureen saliin aukeavat puunväriset pariovet takaoikealta ja takavasemmalta. Peräseinällä ylimpien rivien takana on vielä kolmannen kerroksen ovi, jonka takana ei ole kuin portaikko toisesta kerroksesta.
.
Omaksun aluksi uteliaan jännittyneenä vakiopaikan oikealta, rivien 7 tai 8 reunoilta. Riveille kymmenestä ylöspäin täytyisi nousta portaita ovikäytävien yläpuolelle (päätä huimaavaa!), eturiveille taas laskeutua muutama porrasaskelma. Keskikäytävä puolittaa salin ja jakaa penkkirivit kahteen osaan, yli tusinan istuinpaikan riveiksi ylös ja alas kääntyviä istuimia.
.
Opintotoimiston toimistopäällikkö Kalevi Sarvikivi kehuu puheessaan, miten vaikean seulan läpi läsnäolijat ovat opiskelemaan päässeet! Hän epäilee, olisiko itse näin kovatasoisesta karsinnasta enää kouluun selviytynytkään.
.
Opintosihteeri Leena Peltonen kertoo käytännön asiat. Opiskelijat on jaettu aakkosjärjestyksessä tusinan ihmisen tutor-ryhmiin. Saamme monistenipun, jonka kannessa on koulutalon pohjapiirroskartta ja viimeisillä sivuilla ohjeita tenttilukemiseen.
.
Kellarissa on uusille opiskelijoille tarjolla kapea päällysvaatekaappi, yksi kahta opiskelijaa kohti. Nikkanen ja Nikki jakavat kaapin, ahtaan kujan perällä, mutta ikkunan vieressä. Valo tulee ulkoa Sammon urheilukentältä.
.
Jommankumman kaapin käyttäjistä tulee ostaa riippulukko ja jättää toinen avain toista varten kirjekuoressa ala-aulan vaatenaulakonhoitajille. Odottelen pari päivää, kunnes Nikkanen on ehtinyt ostaa lukon, ja haen avaimeni naulakolta.
.
"Uusi ekonomin tutkinto" on nelivuotinen koulutusputki, joka korvaa entiset ekonomin (3 vuotta) ja kauppatieteiden maisterin (5 vuotta) tutkinnot. Ensimmäinen opintovuosi täyttyy kaikille yhteisistä, pakollisista yleisopinnoista. Sen jälkeen voi valita yhden haluamansa koulutusputken seitsemästä: hallinto, laskenta, markkinointi, kansantalous, systeemit, talousmaantiede, julkinen talous.
.
Ensimmäisen lukujärjestyksen saamme valmiiksi tehtynä, suurimmaksi osaksi samanlaisena kaikille 400 ihmiselle. Tulemme istumaan paljon suurimmassa massaluentosalissa n:o 200.
.
Harjoitusryhmät ovat pienempiä, jolloin jakaudumme eri aikoina kokoontuviin ryhmiin. Kieliopinnoissa on paljon valinnanvaraa ja pienet oppikoululuokan kokoiset ryhmät, joihin tulee jokaisen itse varata paikkansa kirjoittamalla nimensä 4. kerroksen kielistudiokäytävällä oleviin listoihin.
.
Liikuntasihteeri Martti Kyykoski mainostaa voimistelusalia ja kuntosalia, joissa en tule koskaan käymään - "syystä tai kolmannesta", kuten Maralla on tapana sanoa. Talon saunat lämpiävät joka arkipäivä klo 15-21.
.
Harrastuskerhoja esittelee 'Boston Promenaden' jazzmies Matti-Jussi Pollari rennossa asussa, jonka hän sanoo osoittavan keskittymistä koulun sijasta harrastuksiin - ja työuraankin musiikin parissa.
.
Opiskelijoiden aineyhdistykset ovat kommunistien haltuunsa junttaamia. Niiden puheenjohtajat ovat iät ajat kirjoilla olleita taistolaisia. Kansantaloustieteen kerhoa 'Pääomaa' johtava Hilkka Salo mainitsee matematiikka-inhon viivyttävän hänen opintojaan. Laskentatoimen 'Verokertoimen' Juha Rautiainen vaikuttaa leppoisan laiskan-sutjakalta tyypiltä. Hän on nähtävissä koululla varmimmin vaalien alla, kun keskittyy oikeustieteeseen yliopistossa, tullakseen tuomariksi.
.
Ylioppilaskunnan kansainvälistä toimintaa kuvaavat jäsenyydet seuroissa Suomi-Neuvostoliitto, Suomi-Chile, Suomi-Vietnam, Suomen Pakolaisapu ja Rauhanpuolustajat. Kahdenkeskisiä suhteita on Moskovan Plehanovin instituutin Komsomol-komiteaan, Budapestin Karl Marx -kauppakorkean yo-kuntaan KMUE/KISZ, sekä Varsovaan, Prahaan - ja yllättäen Tokion Keioon.
.
Suomi-Neuvostoliitto-seuran HKKK:n osasto on perustettu edellisenä keväänä ja sen päätehtävänä on syksyn aikana jäsenmäärän kasvattaminen sekä kansojen välisen ystävyyden kehittäminen myös "kauppatieteellisellä" tasolla.
.
Ylioppilaskunnan jäsenmaksua täytyy maksaa 60 mk ja terveydenhoitomaksua 70 mk. Maksan vapaaehtoisena kehitysyhteistyömaksuna 5 mk ja pankkikuluina markan, käydessäni Runeberginkadulla koulua vastapäätä sijaitsevassa Suomen Yhdyspankin pienessä konttorissa.
.
Ylioppilaskunnan tarjoamista palveluista mieleeni jää sosiaalisihteerin hoitama vippirahasto, josta voi lainata 400 markkaa 2 kuukaudeksi 10 prosentin korolla. Kaksi takaajaa tarvitaan. Kirjanvälityksessä, huoneessa 504a, voi ostaa tai asettaa myyntiin käytettyjä kurssikirjoja ja opiskelumonisteita. Ylioppilaskunnan lakimies pitää neuvontavastaanottoa kerran viikossa.
.
Opintotuen ehdot kuulostavat ikäviltä enkä paneudu niihin toista kertaa. Jos opiskelija on alle 20-vuotias tai asuu kotonaan, hänen vanhempiensa tulot pienentävät lainan (enintään 6800 markkaa/lukuvuosi) määrää. Perusopintoraha on 750 markkaa, mutta sen voi saada vain, jos vanhempien ansiotulot ovat korkeintaan 30'000 mk ja omaisuus enintään 80'000 mk.
.
Opiskelijan tulee ensimmäisenä opintovuotena ja sen jälkeen joka kolmas vuosi käydä keuhkokuvauksessa, josta hän saa leiman opintokirjaansa. Opintokirjat tulee rehtori Jaakko Honko jakamaan uusille opiskelijoille henkilökohtaisesti lähiaikoina.
.
Päivän lopuksi etsimme ilmoitustaululta omat pienryhmämme. Tutor-ryhmäni kokoontuu toisen vuoden opiskelijan Jukka Nurmi-Kajavan johdolla eräässä 3. kerroksen pienessä opintosalissa, jossa on kiinteät puiset penkit ja koulun haju vuosikymmenten takaa. Kuvitelmiini tulevat vanhat historialliset oppikoulut, norssit ja ressut. Puu narisee ja natkuu, penkit ja kirjoitusalustat kääntyvät vinkuen. Vanhat ikkunanpuitteet kehystävät maisemaksi Töölön taivaan.
.
Paikalla ovat ainakin teekkari Niemenlehdon Jorma sekä merkonomit Niemisen Jorma, Nummensuun Jorma ja Niirosen Martti; ylioppilaat Niemen Matti Olavi (isänikin etunimet!), Niemisen Aino Kaarina (äitinikin etunimet!), Niemisen Raimo, Nikkasen Mervi, Nisulan Juha ja Nummisen Irja. Sanomalehti 'Uusi Suomi' on julkaissut nimilistan kauppakorkeaan hyväksytyistä 4.8.1977, mikä helpottaa nimien muistamista.
.
Kukin esittäytyy vuorollaan. Kenestäkään toisesta ei jää muistiini mitään, ennen kuin kerron itse opiskelleeni Vapaaniemen Yhteiskoulussa. Silloin saman koulun aiemman kevään ylioppilas Irja, valokuvamalli ja Apu-lehden 'Vuoden Rantatyttö' parin kesän takaa, hämmästyy ja käännähtää silmät selällään vilkaisemaan taakseen!
-
Tutor Nurmi-Kajava ihmettelee, ettei ole koskaan ennen kuullut Vapaaniemen yhteiskoulusta. Voisin kertoa, että kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan istuvan hallituksen puheenjohtaja Riku Joki on Vapiksen entisiä oppilaita, samoin kuin hallituksen yleisvaliokunnan puheenjohtaja ja yo-kunnan seuraava pääsihteeri Nils Yrjö Tuominen, kuten myös yo-kunnan tiedotus- ja ulkoasiainsihteeri Leena Raineranta. KY:n reserviläiskerhon Kyresin aktivisti Inko Jansson oli Vapaaniemen yhteiskoulun ensimmäinen laudatur-ylioppilas.
.
Yllätysvieraaksi ryhmäämme tulee toisen vuoden opiskelija neiti Nupponen. Haukkana hän ottaa ensimmäiseksi puheenvuoron tultuaan vain kysymään informaatiota tutkinnonuudistuksesta tutorilta, joka alkajaisiksi on vasta siirtelemässä aurinkolasejaan silmiltä otsalleen.
.
- Minä tulin tänne, koska en tiedä yhtään mitään mistään! Haluan tietoja, miten opiskelujeni käy jatkossa?
.
Nupponen on suorittamassa vanhaa kolmivuotista ekonomin tutkintoa, alempaa korkeakoulututkintoa, ja sitä hän saa suorittaa edelleenkin. Hänen ei ole pakko tehdä pro gradua, tutkielmaa, siinä on suurin ero uusiin. Tutor Nurmi-Kajava keskustelee neiti Nupposen kanssa ivallisen kohteliaasti ellei flirttailevasti.
.
Tapaamisen lopuksi tutor Nurmi-Kajava lähtee opastamaan uusia talossa. Kapuamme portaita pari kerrosta ylös ja tutor näyttää suljettua ovea, jonka takana on kurssikirjasto. Emme käy sisään, ettemme häiritsisi, vaan kipitämme viisi kerrosta alas ja ulos. Kävelemme urheilukentän ohitse Chydenia-taloon, entiseen Tyttönormaalilyseoon. Tutor näyttää meille kauppakorkeakoulun varsinaisen tieteellisen kirjaston oven, mutta emme kurkista sisään, ettemme häiritsisi.
.
Laskeudumme vielä Chydenia-rakennuksen kellariin, jonka tiiliholvien suojissa sijaitsee Cafe Lydia, tiloiltaan ja tunnelmaltaan ahdas opiskelijakahvila, joka on saanut nimensä tyttönorssin pitkäaikaisen rehtorin Lydia Almilan mukaan. Kahvila toimii jo elokuussa, kun taas päärakennuksen iso kellariruokala Rafla avautuu vasta syyskuussa. En tule käyneeksi kahvilassa toista kertaa, enkä syö ruokatunnilla ennen kuin Rafla-ravintola aukeaa.
.
Päärakennuksen eteläsiiven välitasanteelle on pystytetty tutor-ryhmien ilmoitustaulu, jossa tiedotetaan tulevista kokoontumisista ryhmien lentopalloturnauksen merkeissä. En ole keskikoulun jälkeen pelannut lentopalloa enkä aiokaan pelata. En koskaan enää mene tutor-ryhmäni tapaamisiin.
.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti